torstai 11. huhtikuuta 2013

Jeejee!


Tänään emo koki ilon hetken hiekkalaatikon äärellä. Tuttu keskittynyt rapina ja hillitön kuopsutus kertoi, että Jago oli asioilla, ja pääsykoekirja sai jäädä odottamaan, kun siirryin kytikselle valmiina nappaamaan vessasta poistuvan kissan siltä varalta, että se pitäisi pistää taas pyykkiin. Mutta pehvapa oli puhdas ja samoin tassunpohjat. Ja laatikosta löytyi ensimmäinen kova kikkara sen jälkeen, kun ollaan siirrytty vatsaa rauhoittavasta aikuisten ruoasta kokeilemaan erilaisia penturuokia. Tökin tuotosta epäuskoisena pitkän tovin ja esitin sitten pienimuotoisen intiaanitanssin ympäri kylpyhuonetta. Toivottavasti sama linja jatkuu, eikä kyseessä ole vain hetken "häiriö" jo normaalilta tuntuvaan vatsan löysäilyyn. Toivottu tuotos oli Hill´sin penturuoan (kanaraksuja) ja maitohappobakteerien yhteisponnistus.

Jotta voisin olla varma, että Jagon vatsan toiminta johtuu nimenomaan testissä olevista penturuoista, Anton syö tällä hetkellä samoja ruokia, kuin Jago. Näitä kun näyttää olevan mahdotonta pitää poissa toistensa kupeilta - jopa tismalleen sama sapuska maistuu paremmalta kaverin kupista. Anton on tilanteeseen tyytyväinen, saahan se nassuttaa rasvaisia ja ravinteikkaita penturaksuja tutun ja tylsän arkiruoan sijaan. Ajattelin, että Antonille on vähemmän vahingollista elää penturaksuilla jonkin aikaa, kuin Jagolle syödä kasvuiässä aikuisen kissan ruokia. Sitäpaitsi Anton laihtui luikuksi entiseen verrattuna, kun Jago tuli perheeseen ja alkoi juoksuttaa sitä ympäri asuntoa, joten tuskin tarvitsee pelätä ylipainoa.

Mainitsin aikaisemmassa postauksessa, että Jagokin on alkanut huolehtia Antonista. Tässä yhtenä päivänä pääsin todistamaan niin hellää huolenpitoa, että melkein nousi tippa linssiin. Anton oli torkuilla, ja Jago kipusi viereen pesemään Antonia, ja jonkin aikaa pojat pesivät toisiaan suuressa ystävyydessä, ennen kuin rupesivat  vieretyksin unille.

Tukka kuntoon.

Hali ystävälle.



"Oi Romeo..." "Tuo on väärästä Shakespearesta,
mun nimi tulee Othellosta!"

Loppuun täytyy vielä kysyä, olenko teidän mielestä ihan hassahtanut, kun tämä kuva näyttää musta ihan siltä, kuin Jago siunaisi Antonin?!



"Jaa mä vai?"
"Jaa mut vai?"



2 kommenttia:

  1. Olipa ihnana postaus! Selvä siunaushan toi on. Meilläkin on harrastettu:
    http://miumau.wordpress.com/2011/12/14/siunattu-katti/

    VastaaPoista
  2. Noinhan se menee, kova kakki pitkästä aikaa pistää ihmisen tanssimaan :D

    Aivan ihanasti teillä kaverit elelevät sovussa, ja kyllä. Hurskautta on tossa yhdessä kuvassa havaittavissa. Tai sitten ritariksi ylentäminen?

    VastaaPoista